Mitä yhteistä on parisuhteella ja selkärangalla? Itse asiassa aika paljonkin. Molemmat saa mutkalle, jos oikein väkisellä vääntää. Liika riitaisuus - niin kuin liika miellyttäminenkin - voi saada ihmisen fyysisesti kierteelle eikä todellakaan tee onnelliseksi. Näinä vuoden synkimpinä aikoina, kun mielialamme vaihtelevat synkästä pimeään, aion nyt tieteen avulla hieman valaista, miksi turhaa vääntöä vaativia parisuhteita kannattaisi välttää, jos meinaa jaksaa työelämässä tai opinnoissa.
Vaati oman selän "pamahtamisen", jotta ruuhkavuosissa rämpivänä, kierrätettynä morsmaikkuna ehdin pysähtyä ja osallistua Firstbeat -hyvinvointianalyysimittaukseen. Tässä huippu-urheilijoille alunperin suunnatussa mittauksessa seurattiin kykyjäni löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan sekä kuormituksen ja levon välillä. Sydämen sykevälivaihtelun analyysiin pohjautuva mittaus tehtiin kotona omalla ajalla, kolmen vuorokauden aikana, pieni laite kytkettynä yläkroppaan. Helppoa kuin heinänteko!  

Omat valinnat syynissä

Oli ensimmäinen kerta, kun hyvinvointiani mitattiin tällä tavalla. Ehkä kolmekymppisenä tällainen data ei olisi edes kiinnostanut tai ainakin olisin osannut lokeroida sen jonnekin "sitku" osastoon, jota käsittelen sitten joskus myöhemmin, kun ehdin. Tiedonjanoisena tutustuin nyt mm. kiinnostavaan väitöstutkimukseen, jossa Firstbeat -laitteilla oli mitattu sympaattisen hermoston reaktioita pariterapiassa.  
En tullut edes ajatelleeksi, että hyvinvointianalyysin kautta voisi tarkastella, millaisia vaikutuksia parisuhteella on omassa kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Ja kyllä, oli jo aikakin myöntää, etten ole aina onnistunut tekemään juuri niitä oikeita valintoja parisuhteissani. Ja hyvinkin todennäköisesti en ole ollut oikea valinta myöskään sille toiselle osapuolelle.   Useimmitenhan on niin, että syyn omasta stressistä ja pahoinvoinnista saa ilkeä esimies. Työelämässä ruuvit on kiristetty ääriasentoon ja ellei kaikkia tehoja ole vielä ehditty repiä irti, niin nurkan takana odottavat seuraavat yt:t. Harvemmin se syyttävä sormi kuitenkaan kehtaa osoittaa kohti omia vapaa-ajanviettovalintojamme, joihin kuuluvat myös ne ihmiset, joiden kanssa vapaa-aikaamme vietämme.  

Negatiiviset tunteet syövät sisältä

Ja nyt päästäänkin asian ytimeen. Nimittäin jos tällä niin kutsutulla omalla ajalla (mitä se nykyään tarkoittaakaan) esiintyy minkäänlaista jatkuvaa "vääntöä", alkavat negatiiviset tunteet kuormittaa ja hankaloittaa töistä palautumista. Ihminen väsyy ja saattaa jopa kadottaa oman päämääränsä.
Eli jos siellä kotona odottaa ihminen, joka ei vaikkapa osaa suhtautua työpäivän jälkeiseen tunnetilaasi - olipa se sitten ylitsepulppuavan innostunut kaikesta päivän aikana tapahtuneesta tai kertakaikkisen masentunut työtehtävien leviämisestä arkeen - niin kierrokset työpäivän jälkeen eivät pääsekään laskemaan. Syntyy "keskustelua". Tai jos kotona ei odotakaan kuin pyykkivuori ja kasa likaisia astioita, on arki yhden ihmisen harteilla ja alkamassa toinen "työvuoro", joka myös syö palautumista.  

Lapsiperheiden jaksaminen huolena

Parisuhteessa voi hyvin helposti kokea jäävänsä yksin, jos sattuu olemaan tunnollinen ja taipuvainen vaikkapa kodin järjestykseen tai siisteyteen. Harvassa perheessä ja parisuhteessa odotetaan sitä, että päästään töiden jälkeen kotiin tekemään yhdessä kotitöitä tai maksamaan laskuja. Hell no!   Oikein hankala parisuhde voi myös suoraan haitata työntekoa, koska kuka nyt voi täysillä keskittyä silloin, kun kotona on "tilanne" päällä? Firstbeatin tutkimusten mukaan 60% työpahoinvoinnista tulee työpaikan ulkopuolelta. 60%!!!
[caption id="attachment_423" align="aligncenter" width="500"] Kuva: Raggarimorsiamen parisuhdeteema-arkistojen helmiä.[/caption]
Lapsellisten arki on huomattavasti muita stressaavampaa. Tuoreessa Väestöliiton perhebarometrissä selviää, miksi ja mistä johtuu, että syntyvyys on Suomessa jo niin pahassa laskussa. Mitä siellä vapaa-ajalla tapahtuu - tai on tapahtumatta?  

Riidat selviksi ennen nukkumaan menoa!

- Pomo ei voi puuttua siihen, mitä vapaa-ajallamme tapahtuu. Mutta juuri sieltä työntekijän olisi pystyttävä kaivamaan ne keinot palautumiseen. Jos töissä on hirveästi stressiä ja kotona kaikki hyvin, keho kestää stressiä paljon paremmin", kertoo Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Niina Karstunen.   Kaikki stressi ei aina ole negatiivista, vaan on olemassa myös positiivista stressiä, josta kroppa palautuu paremmin öisin. Mielenkiintoista onkin, millaisen muodon nämä stressitilat puolisoiden välillä milloinkin ottavat. Kuinka monena iltana nukkumaan mennessä esimerkiksi selvitellään asioita? Totuushan on, että iltaisin väsyneenä se känkkäränkkä luonnollisestikin tulee helpommin.  
Karstusen mielestä silloin, kun riitoja on vain silloin tällöin, ne kannattaa selvitellä siinä hetkessä, kun ne ovat ajankohtaisia. Jos riitely on jokailtaista ja muodostunut jo tavaksi, alkavat negatiiviset tunteet kuormittaa ja vaikuttaa yöuneen ja sitä kautta palautumiseen. Päivän stressipiikit eivät silloin sijoitukaan työpäivään, vaan omaan sänkyyn ja vieläpä pahimpaan mahdolliseen hetkeen palautumisen kannalta.  

Osallistu Firstbeat -mittaukseen!

Raggarimorsiamella ja Firstbeatilla onkin nyt suomalaisille pariskunnille haaste: ilmoita itsesi ja puolisosi Firstbeat -mittaukseen ja selvitä hyvinvointianalyysin avulla, mikä milloinkin aiheuttaa stressiä ja mitä kenties voisitte keskinäisessä kommunikaatiossanne parantaa rauhan säilymiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Luvassa on positiivinen kokemus, joten tässä kohtaa ei kannata hannaroida!
 
Firstbeat valitsee mittaukseen neljä pariskuntaa ja ilmoittautua voit osoitteessa info@raggarimorsian.fi tai kommentoimalla tätä postausta. Mittaus toteutetaan tammikuussa 2018. Lisätietoja Firstbeat -mittauksesta ja hyvinvointianalyysistä löydät täältä.