Happi loppuu hääostoksilla

Eletään viimeisiä päiviäni neiti-ihmisenä. Kovasti on häiriintynyt olo kun vähän väliä joku kysyy, että joko on kaikki valmista? VALMISTA??? Kaiken aikaa hoidan niitä miljoonaa asiaa, joiden ilmeisesti pitäisi olla jo valmiita! Joka päivä aikatauluallergiani vain kasvaa. Tällä viikolla unohdin jo käydä ruokakaupassa kun on niin paljon muuta muistettavaa. Havahduin vasta kun rakas lapseni ihmetteli, että äiti miksi meillä ei ole LEIPÄÄ???

Raivopäinen morsian hääostoksilla. Kuvat: Elina Manninen.

Vaikka kuinka olen hyvä suunnittelemaan ja järjestelemään kaikenlaisia juhlia ja tempauksia, olen myös valitettavasti niitä ihmisiä, jotka eivät saa mitään aikaiseksi ilman tulta persuuksissa. Otetaan nyt vaikka tämä morsiameksi pukeutuminen. Tällä hetkellä minulla on omaa hääpäivääni varten olemassa vasta kengät – tosin eivät ihan mitkä tahansa kengät. Tuunautin vanhat bilehilekorkkarini paikallisella suutarilla – tuunaus ja kierrätys kun on nyt hyvin muodikasta hääpukeutumisessa. Kumpparit pysyvät tietenkin myös menossa mukana, juhlat kun sattuvat olemaan maaseudulla eikä siellä suvaita mitään oikeita hienohelmoja.

Raggarimorsian etsimässä sisäistä hienohelmaansa.

Kenkien lisäksi minulla on hankittuna hiuskoriste ja siinäpä se sitten onkin. Kaikki muu odottaa joko kaupassa tai eräässä hyvin rock-henkisessä ompelimossa, josta lupaan kertoa teille vielä ennen papin aamenta. Siihen asti ravaan pitkin putiikkeja etsimässä sitä sun tätä ja hengittämässä paperipussiin. On nimittäin kaikki häätilpehööri osattu erikseen hinnotella vähintäänkin persoonani kokoisella hintalapulla.

Että KUINKA paljon?

Toisaalta, pitäähän hääpöllynkin jollakin elää. Raggarimorsiamen tutkivan journalismin osaston saamien tietojen mukaan erityisesti hääpukuliikkeillä Suomessa on hyvinkin haastavat ajat meneillään. Morsiamet kun ovat keksineet käydä sovittamassa kalliita mekkoja liikkeissä vain ottaakseen niistä kuvia ja teettääkseen itselleen samanlaisen, mutta huomattavasti halvemman luomuksen jossakin Kiinassa. Tänä vuonna Suomessa lopettaa jo kolme hääpukuliikettä.

Olisiko siis peräti niin, ettei tästä häähulabaloosta nykyään selviä enää KUKAAN ilman paperipussia? Ja millaista häävuoren huippua kohti tässä ollaan vielä menossa? Minä vaan kysyn.