Nurkkatansseja ja naamiaishuveja – katso, miten Nurmes irrotteli!

“Eipä kurjuutta kummempaa”, on yleensä vastaus, kun kotiseudulla käydessä kysyy kuulumisia. Meillä Suomen maassa on aina arvostettu kovaa työn tekoa, suorastaan ilahduttu toistemme vastoinkäymisistä ja pidetty juhlimista jopa ala-arvoisena asiana. Raggarimorsiamen tutkivan journalismin osaston mukaan itä-Suomessa on osattu juhlia lähes epäsuomalaisella intohimolla ja valmisteltu yhteisiä illanviettoja pieteetillä, johon eivät temppukaupatkaan pysty. Seuraavan juhlaraportin kuvat: Nurmeksen museo.

“Alkuasukkaita” eli yhteiskoulun abiturientteja Nurmeksen kauppalantalon juhlasalissa 1920-luvulla.

Yhteiskoululaisia 1920-luvulla.

Nurmeksessa, Kötsin museossa juuri avattu Juhlatuulella -näyttely kertoo kaikesta muusta kuin juhlimisen halveksunnasta tai himmailusta. Museon johtajan, Meri-Anna Rossanderin, mukaan Pielisen seudulla on ollut vahva harrastajateatteriperinne, josta on syttynyt kipinä usein hyvinkin värikkäisiin vapaa-ajan juhliin. Erityisesti naamiaisia järjestettiin ennen paljon ja väkeä ei koskaan tarvinnut houkutella. Alkoholilla saattoi myös olla osuutta asiaan:

– Näyttelyä piti jonkin verran sensuroida. Suomalainen alkoholin käyttö on onneksi huomattavasti vähentynyt näyttelyn vanhimmista kuvista, Rossander kertoo.

Nurkkatanssit Ikolassa 1935.

Naisvoimistelijoiden pikkujoulu 1934.

Kahvia ja pullaa!

Moinen karnevaalimeininki synkkyyteen taipuvaisilla syrjäseuduilla poiki mm. lehtikirjoittelua. Nykyään sama ilmiö on nähtävissä paikallislehden tekstaripalstalla. Siksi on viisasta välillä juoda myös kahvia – siitäkin on museo onnistunut kaivamaan mainion näköistä todisteaineistoa. Erityismaininnan ansaitsevat museon henkilökunnan omin kätösin askartelemat paperikukat. Kukat on valmistettu lakkautettujen koulujen vanhoista käärepapereista. Paperikukathan ovat tällä hetkellä suurta huutoa ekologisten morsiamien keskuudessa maailmalla.

Hellyeah että oli juhlapannulla kokoa!

Historiaa ja trendikkäitä paperikukkia Juhlatuulella -näyttelyssä.

Tämän kauniin jakkupuvun museolle lahjoitti Seija Karhu Nurmeksesta.

Juhlaperinteet uuteen nousuun?

Juhlatuulella -näyttelyssä pääsevät esille niin juhlavuoden tärkeimmät paikat kuin tapahtumatkin: vappu kylmän kankeine toritapahtumineen sekä juhannus villeine tansseineen. Nurmeksessa juhannusjuhlia vietettiin ennen Mikonniemellä – paikassa, jossa mm. Raggarimorsiamen omat vanhemmat ovat aikoinaan tavanneet toisensa. Ei siis olisi raivopäistä ystäväänne ilman Mikonniemeä! Sieltä löytyi kaikki, mitä suomalaisromantiikkaan tarvittiin: järvi, koivuja – ja se tanssilava.

Juhlavieraita Mikonniemellä 1937.

Laulujuhlat 1937.

Vappuvipinän perinteinen ahtautumiskilpailu keräsi runsaasti katsojia, jotka tässä todistavat lukion oppilasryhmän 21-jäsenisen joukkueen hurjaa voittosuoritusta. Ylä-Karjala 5.5.1987.

Raggarimorsian on sitä mieltä, että paikallisia juhlaperinteitä ei saisi päästää hiipumaan. Niin kauan kuin joukosta löytyy joku, joka vielä muistaa, missä ja miten ennen juhlittiin, on mahdollista elvyttää jotakin omalle kotiseudulle hyvin ominaista – vaikkapa juuri ne Mikonniemen juhannusjuhlat.

Juhlatuulella -näyttely löytyy Kötsin museosta 29.4. asti klo 10-16 (ma-pe). Vapaa pääsy!