Näin Motskarimorsiamesta tuli Rouva!
Motskarimorsiamen ö-hetkeä juhlittiin perjantaina 13. päivä. Nyt on aika kuulla mitä ystävämme tuumaa rouvana olosta ja kysyä kuinkas se romanttinen hääyö oikein menikään?
Perjantai 13. päivä tarjosi hääparille pieniä, mutta iloisia haasteita. Tässä sulhanen saa palkkion heinätöistä.
Motskarimorsiamen tarina, osa 5:
Perjantaiaamu alkoi vauhdikkaasti. Heräsin ja laitoin kaffet tippumaan. Sitten menin katsomaan edellisiltaisen työni jälkiä jääkaapissa. Olimme yhdessä vanhimman tyttäreni kanssa tehneet hääkakut sinne valmiiksi odottelemaan. Jääkaapin oven avattuani pamautin sen heti kiinni ja avasin uudestaan… Voi perkele!!! Naama valkeana kerroin Antille, että yksi kakuista oli syöty ja sorkittu sormilla. Kaksostyttäreni 6v olivat päättäneet maistaa kakkua. Jokohan se epäonni alkoi…?
Vauhti jatkui kun lähdimme ajelemaan kohti huoltoaseman parkkipaikkaa, missä kaaso ja best man jo odottelivat. Moottoripyörät kohti maistraattia! Perille päästyämme kävelimme kohti tuomaria ajovermeet päällä. Totisena siinä katselimme toisiamme ja kuuntelimme kaunista tekstiä siististi pukeutuneelta virkamieheltä. Pieni hymyn kare levisi suupieliin.
Motskarimorsiamen ö-hetki!!!
Kun pääsimme vihkivaloihin, puristin Anttia kädestä lujaa. En sen takia, että olisin jännittänyt, vaan siksi, että Antti muistaisi pitää turpansa kiinni yhdestä asiasta. Hän kun oli kysynyt minulta muutama päivä ennen vihkimistä, että mitä sitä pitää sanoa kun tuomari puhuttelee… Tokaisin siihen, että sano nyt ”päivää ” ensin!
Ja kun Antin vuoro tuli, hän vastasi: “Päivää. Tahdon.” Vedet silmissä yritin olla totisena kun itse vastasin myöntävästi.
Kohti kotia ajellessamme mietin, että olen nyt sitten ”Rouva”. Outo ja karmiva sana. Pääasia kuitenkin, että matkaan nyt virallisesti loppuelämäni rakkaan Anttini kanssa. Ja niin sen piti aina ollakin.
Iltapäivällä alkoi tulla vieraita. Ilma oli vähintäänkin haastava, mutta silti tuntui kuin joku olisi ohjannut pilvet pois tieltä. Syötävää ja juotavaa riitti ja sitten se itse ilonpilaaja saapui juhliin… Käski bändin pojat pois rekan lavalta ja Antin sinne kuuntelemaan saarnaa. En siltä pahan ilman linnulta minäkään säästynyt. Onneksi tuo pinkkipäinen morsian kengitetään ennen syksyä!
Raggarimorsian kävi Antti-sulhasen kanssa diplomaattisen neuvottelun kaapinovien auki jättämisestä.
Juhlien jälkeen porukka kömpi kuka minnekin nukkumaan. Talo oli tupaten täynnä. Väsytti. Ehdin puhaltaa ilmapatjan meille Antin kanssa, kun siihen rojahtikin eräs häävieraistamme nukkumaan. Justiinsa… Otin makuupussin ja painuin ulos talosta toivoteltuani kaikille, myös rakkaalle aviomiehelleni, hyvät yöt.
Hääyön tämä Motskarirouva nukkuikin sitten hyvin makuupussissaan… Volvon takapenkillä!
Hyvää hääyötä, Rouva! Kuva: Antti Mehtonen.
Jätä kommentti / Leave a comment