Pauli Kohelo neuvoo: Tee niin kuin sydän sanoo
En voisi olla iloisempi juuri nyt. (Luit oikein.) Olin nimittäin hiljattain kirjeenvaihdossa itsensä Pauli Kohelon kanssa. Kysyin suostuisiko Pauli, ristijärveläinen metsuri ja rakkauden, ”tuon sielun pikku hiirulaisen ja nöyrän pikkujyrsijän” ystävä, jakamaan raivopäiselle morsiamelle elämänviisauttaan näinä viimeisinä ratkaisevina viikkoina ennen uutta elinkautista. Ja Paulihan suostui!
Raggarimorsian ilahtui Pauli Kohelon haastattelusta.
Näin Pauli vastasi Raggarimorsiamen kiperiin kysymyksiin:
Mitkä ovat Paulin ja Paulan pitkän kokemuksen mukaan hyvän avioliiton avaimet?
Avioliiton avain on rakkauden Abloy, se vanhanmallinen, josta sai kopiot miltei jokaisesta lukko- ja suutariliikkeestä. Me otimme Paulan kanssa heti alkuun kolmet kopiot, koska hukkaamme avaimia niin usein. Ja olemme huomanneet myös, että niinä päivinä, kun toinen on aivan lukossa, ei muuta kuin avain lukkopesään ja johan taas hymyilyttää, tietää Pauli.
Entä sitten jos on kompastelemassa kohti alttaria toista, kolmatta tai useampaa kertaa: Kuinka monta kertaa elämässä yhden raivopäisen morsiamen kannattaa sanoa “Tahdon”?
Naimisiin kannattaa mennä mahdollisimman usein. Kokemus tuo syvyyttä liittoihin. Jos me Paulan kanssa erottaisiin, mitä en pidä todennäköisenä, niin kosisin Kajaanin verotoimiston Seijaa, joka oli minua kohtaan erittäin huikentelevainen Back To Sixties -tapahtumassa kaksi vuotta sitten. Ja täysi raittius pelasti minut sillä kertaa, metsuri tunnustaa.
Raggarimorsiamen mielestä ulkomaalais-suomalaiset nimet sointuvat kuin hajuvesi ja lihapullat.
Raggarimorsian on repinyt hiuksiaan viime päivinä pohtiessaan erästä kiperää nimikysymystä. Mitä Pauli viisaana metsurina on mieltä ulkomaalais-suomalaisista sukunimistä? Kuinka tärkeää ylipäätään on yhteinen sukunimi tämän päivän Suomessa?
Ajokortiton ystäväni Pertti, joka ajaa päivittäin autoa, totesi, ettei sitä autoa kortilla ajeta. Näin on myös kaksi- tai yksiosaisissa sukunimissä. Ei sitä nimillä liittoa paranneta eikä tuhota. Tehkää kuten sydän sanoo, ja jos ette niin halua toimia, kysykää minulta. Näin kerran unta, että oli Pauli Magwai-Kohelo. Ei se hassummalta tuntunut, vaikka en tunne ketään Magwai-nimistä naista.
Kiitos Pauli! Lähtölaskenta lopun alkuun voi alkaa. Kuvitus: Elina Manninen.
Raggarimorsian kiittää Pauli Koheloa viisaista neuvoista! Ellei Kohelo ole jo entuudestaan tuttu, käväisepä lähimmästä kirjakaupastasi kirjailijanimimerkin uusin teos Kassan kautta (Siltala 2014). Se on jatkoa esikoisteokselle Ohessa tilinumeroni (Siltala 2008).
Jätä kommentti / Leave a comment